31.5.2007


http://zorche.vuodatus.net/

Rolf SÖRMAN (RS)

RS siirtyi Estonian pubiin (Admiral's Pub) kello puoli yhden (00:30) aikoihin (Viron ja Suomen aikaa). Noin kello 00:55 laiva kallistui (krängde båten till) mutta oikeni takaisin paapuuriin päin (gick tillbaks åt babord). *- Kuulosti siltä kuin alemmilla kansilla jokin olisi pyörinyt tai kierinyt, ikään kuin rekat olisivat kaatuneet toisiaan päin.* Metallista ääntä. Ketjujen kitinää ankkuria heitettäessä, hyvin erikoista, vaikeaa kuvata. (Det lät som om det rullade i de nedre regionerna, om om långtradarna välte på varandra. Ett metalliskt ljud. Som rasslat av kedjor när man fäller ett ankare, mycket speciellt, svårt att beskriva) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 13-14).

Kent HÄRSTEDT (KH)

KH istui katastrofin sattuessa baarituolilla Admiral's Pubissa. "*Plötsligt kommer en ovanligt kraftig krängning*, min stol välter. (...) - *Det kommer en lika kräftig krängning igen*, (...). *Och så efter tio sekunder igen en tredje*, (...). - *Det går kanske en halv minut. Så kommer två ordentliga stötar, båten kränger ännu kraftigare åt samma sida.* (...) - *Så kommer en tredje smäll. Och runt omkring mig välter hela rummet över ända.* [Äkkiä laiva kallistuu epätavallisen voimakkaasti, minun tuolini kaatuu. (...) - Laiva kallistuu jälleen yhtä voimakkaasti, (...). Ja niin tapahtuu kolmannen kerran kymmenen sekunnin kuluttua, (...). - Kuluu ehkä puoli minuuttia. Sitten tulee kaksi kunnon iskua, laiva kallistuu vielä voimakkaammin samalle puolelle. (...) - Sitten tulee kolmas pamaus. Ja ympärilläni kaatuu kumoon koko huone.] (Kent Härstedt: Det som inte kunde ske)

Ulla TENMAN (UT) (hytistä 1098) (Matkustajahytit, joiden ensimmäinen numero oli yksi [1], sijaitsivat autokansien [kannet 2 ja 3] alapuolella eli kannella 1. Muut matkustajahytit sijaitsivat kansilla 4-6.)

UT lähti hytistä 1098 noin 10-15 minuuttia ennen dramaattista ensimmäistä kallistumaa (den dramatiska förta slagsidan). - *UT kuuli kovia lyöntejä ja jotakin joka iski*, siellä missä hän makasi vuoteessaan ja tunsi itsensä huonovointiseksi. (Hon hörde "hårda dunkar och något som slog" där hon låg i sin bädd och kände sig illa till mods.). Hän nousi jalkeille ja päätyi lopulta istumaan lepotuoliin kannelle 7. *Hetken kuluttua hän kuuli voimakkaan pamauksen ja heti sen jälkeen salongin irtaimet esineet vierivät alas styyrpuuria (laivan oikea puoli) kohti.* (Efter en stund hörde hon en kraftig smäll och strax därpå rasade lösa föremål i salongen ner mot styrbordssidan.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 32)

Yasmina WEIDINGER (YW) (hytistä 1027)

Yasmina muistaa, että kello piippasi keskiyötä Ruotsin aikaa (01:00 Viron ja Suomen aikaa). "Mitt under vår diskussion slumrade jag till i ca 5 minuter. *Jag vaknade till då jag hörde ett hårt ljud från bildäcket. Det lät som om något tungt skulle ha rört sig mot fartygets högra sida. Samtidigt började båten luta.*" [Keskustellessamme nukahdin noin viideksi minuutiksi. Heräsin siihen, että kuulin kovan äänen autokannelta. Kuulosti siltä kuin jotakin raskasta olisi liikkunut aluksen oikealle puolelle. Samalla laiva alkoi kallistua.] (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 32) - "Då jag sprang ut från min hytt märkte jag att det sipprade vatten i gången någonstans ifrån." [Kun juoksin ulos hytistäni, havaitsin, että jostakin tihkui vettä käytävään.] (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 33) - *Viisi minuuttia yli puolenyön (Ruotsin aikaa eli noin kello 01:05 Viron ja Suomen aikaa) seurasi kova isku, ikään kuin jokin suuri ja voimakas olisi liikkunut yhdestä pisteestä toiseen hänen yläpuolellaan.* (Fem minuter senare följde den håda stöten, [...] som om "något stort och kraftigt glidit från en punkt till en annan" ovanför henne. Slagsidan kom plötsligt och alla insåg att de måste lämna hytten. Yasmina minns änne en sak: "När Daniel sprang från hytten så ropade han att det fanns vatten i korridoren.") (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 33)

Daniel SVENSSON (DS)

Maatessaan vuoteessa *hän kuuli iskuja laivan runkoa vasten. Kuulosti siltä kuin jokin olisi iskenyt suurella kivellä.* ([...] medan han låg i sängen hörde han slag mot skrovet, det lät som om "någon slog med en stor sten".) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 34)

Martin NILSSON (MN) (hytistä 1028)

Hän kertoi, että *hän oli nukahtanut 23:30 Viron aikaa ja herännyt tuntia myöhemmin, kymmenen minuuttia, varttitunnin ennen onnettomuutta. Se alkoi raapivalla äänellä ikään kuin alus olisi purjehtinut karille. Ja heti sen jälkeen laiva kallistui.* (Han berättade att han somnat 23:30 estnisk tid och vaknat en timme senare, tio minuter, en kvart före olyckan. Det började med "ett skrapande ljud som om fartyget gått på grund" och strax därpå kom krängningen.) - *'Nyt me ajoimme karille', sanoi yksi muista. *Martin käsitti, että jokin oli hullusti. ("Nu gick vi på grund", sade en av de andra. Martin insåg att något var på tok, [...].) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 34)

Gennadi PÄRSON (GP) (hytistä 1013)

*GP kuuli ennen katastrofia omituista ääntä. Tuntui kuin tynnyri vierisi jossakin.* ("[...] det kändes som det rullade en tunna någonstans.") (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 38)

Dainis SLEINERS (DS) (hytistä 1015)

DS ilmoitti ruotsalaiselle poliisille, että *hän oli herännyt puoli kahden aikoihin voimakkaaseen pamaukseen ja että laivalla oli kallistuma.* ([...] han vaknat vid halv två -tiden på natten av en kraftig smäll och att båten hade slagsida.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 38)

Nikolajs ANDREJEV (NA) (hytistä 1016)

*Hän heräsi siihen, että hän putosi vuoteesta. "I detsamma hörde jag en oerhört hård smäll. Smällen var så hård att jag slungades mot hyttväggen. (...) det var alldeles som om fartyget kolliderade med något. Genast började fartyget gunga enormt."* [Samassa kuulin ennenkuulumattoman kovan pamauksen. Pamaus oli niin kova, että minä sinkouduin hytin ovea vasten. {...} oli aivan kuin alus olisi törmännyt johonkin.] (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 38-39)

Andrus MAIDRE (AM) (hytistä 1022)

Kirjassa 'Mayday Estonia' AM on kertonut muun muassa seuraavaa: *"Jag hade just gått ner till hytten på 1:a däck och klätt av mig, då jag hörde smällar och slag, ungefär som om en lastbil vält. Sen krängde färjan så mycket att jag aldrig trodde hon skulle räta upp sig igen, men det gjorde hon."* [Olin juuri mennyt alas hyttiin ensimmäiselle kannelle ja riisuutunut, kun kuulin pamauksia ja iskuja, suunnilleen kuin jos kuorma-auto olisi kaatunut. Sitten lautta kallistui niin paljon, etten koskaan uskonut, että se uudestaan oikenisi, mutta sen se teki. Minä syöksyin ylös portaita.] (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 39)

Ants NADAR (AN) (hytistä 1025)

*AN muisti, että hän oli herännyt koviin pamahduksiin ("hårda smällar"). Hän alkoi kivuta ylös kannelle, kun alus kallistui kunnolla* ("klättra upp till däck då fartyget lutade ordentligt"). (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 41)

Ints KLAVINS (IK) (hytistä 1024)

*IK heräsi ilkeään ääneen ikään kuin metallia olisi vedetty pitkin aluksen pohjaa* ("han vaknade till ett elakt ljud, som om metall dragits längs fartygets botten"). (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 41)

Bengt NILSSON (BN) (hytistä 1026)

"*Efter det han legat i en timma ungefär börjar det, som han uttrycker det, att tjuta, gnälla och gnissla och skrapa och han uppfattar det hela som att det är någonting som inte stämmer."* (Oltuaan makuulla suunnilleen tunnin alkaa, kuten hän asian ilmaisee, ulina, vinkuminen ja kitinä ja raapiminen ja hän käsittää, ettei kaikki ole kohdallaan.) - Lokakuun 4. päivänä (1994) päivätyssä pöytäkirjassa kerrotaan muun ohella seuraavaa: *"(...) Han [BN] uppger också, att han ser något utmed väggen men han kan inte förklara vad det är för någonting. Han säger att det är som pulver. (...)"* (Hän kertoo myös, että hän näkee jotakin pitkin seinää mutta ei osaa selittää, mitä se on. Hän sanoo, että se on kuin jauhetta.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 41-42)

Holger WACHTMEISTER (HW) (hytistä 1047)

*Hän meni nukkumaan suhteellisen aikaisin ja hän heräsi raapivaan ääneen (ett skrapljud) ja voimakkaaseen jysähdykseen (en kraftig duns). HW puhui myös vedestä jalkojen ja säärien ympärillä *("vatten runt fötter och ben"). (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 42-43)

Carl ÖVBERG (CÖ) (hytistä 1049) (Tämäkin hytti, kuten kaikki hytit, joiden numero alkoi 1:llä, sijaitsi autokansien [kannet 2-3] alapuolella.)

Tukholmassa 10.10.1994 suoritetun poliisikuulustelun mukaan CÖ kuuli kello yhden aikoihin [Viron ja Suomen aikaa] tutun hydraulisen äänen (hydraulljud); kuulosti siltä kuin visiiriä olisi avattu (det lät som när visiret öppnas). [CÖ oli matkustanut Estonialla monta kertaa ja tunsi aluksen hyvin.] Pian sen jälkeen hän kuuli pamauksen tai rysähdyksen, kovan metallisen äänen (en smäll eller krasch, ett hårt metalliskt ljud). Minuutin tai pari myöhemmin kuului uusi rysähdys (en ny krasch). CÖ pukeutui ja hän uskoo olleensa käytävällä [= autokansien alapuolisen matkustajahyttikannen, kannen n:o 1, käytävässä] noin kello 01:15 - 01:20 [Viron ja Suomen aikaa]. - CÖ saksalaisen asiantuntijaryhmän kuulemisessa 9.9.1997: CÖ kertoi, että hän kuuli hydraulisen äänen lisäksi (förutom hydraulljudet) ikään kuin moukarin paukutusta (bankningar som av en slägga). Nuo molemmat äänet loppuivat voimakkaan metallisen pamauksen jälkeen (efter en kraftig metallisk smäll) ja oli hiljaista 30-40 sekuntia. Sitten seurasi vielä yksi voimakas pamaus ja alus äkisti pysähtyi, niin äkkiä että hän sinkoutui selälleen vuoteelle. (Sedan följde ännu en kraftig smäll och fartyget tvärstoppade, så plötsligt att han kastades baklänges på sängen.) Tuntui kuin laiva olisi törmännyt johonkin. (Det kändes som om fartyget kolliderat med något.) CÖ hyppäsi vuoteesta ja pukeutui nopeasti, kun hän havaitsi, että moottorin ääni oli lakannut kuulumasta ja ettei laiva enää jyskyttänyt meressä. *Kello oli noin 01:00 [Viron ja Suomen aikaa]. CÖ ryntäsi ulos hytistään [hytti n:o 1049, joka sijaitsi autokansien {= kannet 2-3} alapuolella] ja kiiruhti portaikkoon. Hänen takkinsa jäi kiinni oikeaan porraskaiteeseen. Hän kääntyi oikeaan ja katsoi käytävään [kannella 1]. Seitsemän metrin päässä [käytävällä 1] oli kaksi joutsenkaulaista venttiiliä (två ventiler med svanhals), joista suihkusi vettä [käytävälle 1]kovalla paineella. Hän näki myös veden tunkeutuvan ovesta [käytävällä 1] venttiilien takana ja virtaavan lattialle [käytävällä 1]. [Piirustusten mukaan ovi johti pesuhuoneeseen.] (Han såg också vatten tränga fram från en dörr bakom ventilerna, som enligt ritningarna tillhörde ett tvättrum, och strömma över golvet.) CÖ sai takkinsa irrotetuksi ja jatkoi pakoaan. Sen jälkeen äkillinen syvä kallistuma, 45 astetta tai enemmän, pakotti hänet kiipeämään jalat aluksen oikeanpuoleista seinää vasten. (En plötslig djup slagsida, 45 grader eller mer, tvingade honom att klättra med fötterna mot styrbordsväggen.) - (Saksalainen haveriselvittäjä ja laiva-asiantuntija Werner Hummel sai selville, että CÖ:n kuvaama ilmastointi (ventilationen) kokoushuoneista kannella 0 [joka sijaitsi autokansien {= kannet 2-3} alapuolisen matkustajahyttikannen {= kansi n:o 1} alapuolella] oli johdettu lattian läpi kannelle 1 juuri siihen paikkaan, jonka CÖ oli ilmoittanut. [Werner Hummel {...} fick senare veta att ventilationen från konferensrummet på däck 0, som ursprungligen gått upp i centralschaktet, på grund av platsbrist letts upp genom golvet till däck 1 just på den plats som Övberg angett.] - CÖ näki siis veden virtaavan alapuolelta eli autokannen alapuolisen matkustajahyttikannen (= kansi 1) alapuolelta kannelle 1 jo ennen kuin laivan kallistuma yllätti hänet portaikossa matkalla ylös. Tämä tarkoittaa, että kannen 1 alapuolelta (= kannelta =) virtasi kannelle 1 vettä kovalla paineella ennen laivan kallistumista. Tätä voidaan pitää todisteena siitä, että Estonia oli saanut vuodon. ([...] Övberg såg vatten tränga in underifrån och att han överrumplades av slagsidan i trappan på väg upp. Då fanns det vattnet där innan slagsidan. I så fall hade Estonia sprungit läck.) *(Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 43-46)

*Päätelmiä: Estonia oli saanut vuodon jo ennen laivan kallistumista. Vesi, joka ennen kallistuman tapahtumista oli päässyt autokannen (= kannet 2-3) alapuolella sijainneelle kannelle 1, oli tunkeutunut alhaalta päin eli kannelta 0. Tämä tarkoittaa, ettei kannelle 1 päässyt vesi ollut tunkeutunut sanotulle kannelle ylhäältä päin (eikä siis autokansilta eli kansilta 2-3 alaspäin). Tämä merkitsee, ettei kansainvälisen tutkintakomission (JAIC) raportti Estonian kallistuman ja uppoamisen syystä voi pitää paikkaansa. *

[Yleishuomautuksena on todettava, että mikäli Estonian uppoamisen syynä olisi ollut autokannelle äkillisesti syöksyvä vesi, tuskin kukaan autokansien (= kannet 2-3) alapuolella sijainneen matkustajahyttikannen eli kannen n:o 1 matkustajista olisi selvinnyt hengissä. Virallisesti kannen 1 matkustajista pelastui hengissä 21 matkustajaa. Heistä 20 oli katastrofin tapahtuessa hyteissään kannella 1.]

Saksalainen asianajaja Henning Witte on tavannut Carl Övbergin useita kertoja. Övberg on ilmaissut Wittelle tyytymättömyytensä Ruotsin poliisin suorittamiin todistajankuulemisiin. Övbergin mukaan kuulustelut olivat aivan liian pinnallisia, eikä poliisi vaikuttanut varsinaisesti olevan kiinnostunut todellisesta tapahtumien kulusta (Henning Witte: M/S Estonia sänktes, s. 14). * *

Antti ARAK (AR) (hytistä 1056)

AR kertoi, että hänen hyttitoverinsa herätti hänet. *"Först hörde jag skrik och sedan såg jag vatten strömma i korridoren. Jag hörde inget maskinljud när vi drog oss uppför trapporna."* (Ensiksi kuulin huutoa ja sitten näin veden virtaavan käytävässä. En kuullut koneen ääntä, kun nousimme ylös portaita.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s.46)

Ain-Alar JUHANSON (A-AJ) (hytistä 1056)

"*Medan jag ännu sov hörde jag en kraftigare smäll än den jag hört redan innan. Efter smällen rullade fartyget plötsligt åt styrbord. Alla fyra av oss vaknade, slet tag i våra kläder och kastade oss ut i korridoren, där det redan rann vatten."* (Vielä nukkuessani kuulin aiempaa voimakkaamman pamauksen. Me kaikki neljä heräsimme, tempaisimme vaatteemme ja heittäydyimme käytävään, jossa vesi jo virtasi.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s.46)

Taavi RABA (TR) (hytistä 1070)

Juri Liim kuuli TR:ää heinäkuussa 1996 saksalaisen asintuntijaryhmän toimeksiannosta. Liimille TR kertoi olleensa puoliunessa vuoteessaan, kun hän tuli levottomaksi sen vuoksi, ettei laiva enää kulkenut tasaisesti meressä. Äkkiä alus kallistui styyrpuurin (= aluksen oikea puoli) puolelle ja hän paiskautui seinään. Kun hän lähti hytistä (n:o 1070), hän törmäsi vesiverhoon, joka esti häntä pääsemästä portaikkoon. (När han lämnade hytten mötte han en ridå av vatten som hindrade honom att nå trappan, det forsade mot honom.) Lopulta TR hyppäsi vesiverhon lävitse ja saavutti portaikon. (Raba hoppade och nådde trapporna.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s.46-47)

Carl-Erik REINTAMM (C-ER) (hytistä 1094)

Rikostarkastaja Ulf Sjöbergin kuulustelussa Tukholmassa 30.9.1994 C-ER kertoi heränneensä pariin äkilliseen, alapuolelta kuuluvaan raapivaan ääneen. (Han väcktes av *ett par plötsliga skrapljud /underifrån/*.) Hytti kallistui hieman. (Hytten lutade lite.) "Han öppnade dörren, gick ut i korridoren och fick se en smal vattensträng efter ena korridorväggen." (Hän avasi oven, meni ulos käytävään ja havaitsi toista käytävänseinää myötäilevän kapean vesivanan.) - Knut Carlqvist tapasi C-ER:n syksyllä 1998. Reintamm kertoi, että seistessään kaiteen ääressä 7. kannella hän oli nähnyt suuren suorakaiteen muotoisen valkoisen kohteen aivan veden pinnassa tai heti sen alapuolella. Useampia metrejä vieressä, kuin jäähdytysauto. (När han stod vid relingen på 7:e däck *hade han sett ett stort rektangulärt vitt föremål alldeles i vattenytan eller strax under*. Flera meter i sida, *som en kylbil*.) - Vuoden kuluttua Reintammia haastatteli saksalaisen asiantuntijaryhmän selvitysmies Werner Hummel. Tällöin *C-ER kertoi, että hänen oli ollut vaikeaa nukkua ja että hän oli äkisti kuullut äänen ikään kuin laiva olisi kulkenut jään läpi, raapivan äänen. Hän ajatteli, että alus oli ehkä kulkenut jonkin ylitse. Noin puoli minuuttia myöhemmin laiva kallistui styyrpuurin (aluksen oikea puoli) puolelle. Hän juoksi ulos käytävään. Siellä hän näki veden virtaavan lattian ja seinän välisessä nurkassa, vettä oli paljon, noin 40 senttimetriä. Vesi ei tullut portaikosta vaan virtasi (koskena) huomattavalla nopeudella käytävän läpi, se sai hänet ryntäämään ylös portaita. Hän ei nähnyt veden tulevan autokannen ovista. *(Ett år senare intervjuades Reintamm av den tyska expertgruppens utredare Werner Hummel. Han berättade då att han haft svårt att sova och plötsligt hört ett ljud som om fartyget gått genom is, ett skrapande ljud. [...] Kanske hade fartyget kört över något, tänkte han. Omkring en halv minut senare kantrade fartyget åt styrbord. Han sprang ut i korridoren. Där såg han vatten strömma i vinkeln mellan golvet och väggen, det var mycket vatten, ungefär 40 centimeter. Det kom inte från trapporna utan forsade med avsevärd fart fram genom korridoren, det var det som gjorde att han rusade uppför trapporna. Han såg inget vatten komma från dörrarna vid bildäck [...].) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s.47-48)

Henrik SILLASTE (HS) (Estonian mekaanikko; systemmekaniker)

"Jag låg och sov i min hytt när huvudvakten, omkring klockan halv ett på natten, kallade mig till arbetet för att reparera någon WC som inte tömdes, för att undertrycket var borta. Det var Treu [Margus Treu oli Estonian kolmas koneenkäyttäjä; tredje maskinist.] som var huvudvakt då." ( ) - "På grund av larmet gick jag förskepps och till nolldäck för att ta reda på orsaken till felet. Jag kände några hårda skakningar (...)." (Olin makuulla ja nukuin hytissäni, kun päävahti, noin kello puoli yksi yöllä, kutsui minut työhön korjaamaan yhtä WC:tä, joka ei tyhjentynyt, koska siellä ei ollut alipainetta.) - HS:n sittemmin antamista tiedoista ilmenee, ettei hän uskonut mainittujen tärinöiden (skakningar) johtuneen aalloista. "När jag funnit orsaken till störningen *märkte jag att något var på tok, för fartyget krängde över åt styrbord.* Orsaken till att trycket saknades i WC:n var att det kommit luft i rörsystemet. Min avsikt var att hämta dit en man för att få hjälp att reparera felet. *Sedan gick jag till maskinrummets kontrollrum på grund av slagsidan.*" ( Kun olin löytänyt häiriön syyn, havaitsin, että jokin oli hullusti, sillä laiva kallistui styyrpuurin puolelle. Paineen WC:stä puuttumisen syynä oli se, että putkijärjestelmään oli päässyt ilmaa. Tarkoituksnei oli noutaa sinne joku mies saadakseni apua vian korjaamiseksi.) - "Kodak [Hannes Kadak oli Estonian koneenhoitaja; maskinskötare.] och Treu var då i kontrollrummet." (Kodak ja Treu olivat silloin valvontahuoneessa.) - Sillaste meni valvontahuoneen monitorin luo. Monitori näytti kuvaa etumaisesta autokannesta. "Det trängde in mängder av vatten från bägge sidor av rampen...") (Rampin kummaltakin sivulta virtasi sisään paljon vettä.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 63-64)

/Päätelmiä:/ Sillaste siirtyi Estonian kallistuman jälkeen konevalvontahuoneeseen (maskinkontrollrummet). Hänen mukaansa siirtyminen kesti kahdesta viiteen minuuttiin. Sillaste meni monitorin luokse ja näki veden suihkuavan sisään rampin molemmilta puolilta. Ramppi oli siis tuolloin eli kahdesta viiteen minuuttiin kallistuman jälkeen kiinni aluksessa ja vieläpä ylösnostetussa asennossa (uppfällt läge) eli periaatteessa suljettuna. Merivesi ei siis tuolloin iskenyt sisään autokannelle. Kysymys kuuluu: Mikä itse asiassa aiheutti Estonian kallistuman? Syy oli joku muu kuin kansainvälisen tutkintakomission raportissa mainittu. Raportissa väitetään, että laivan kallistuma sattui sen jälkeen kun aluksen visiiri oli pudonnut ja vetänyt mukanaan rampin sallien siten suuren vesimäärän tunkeutua autokannelle. ("Shortly after one o'clock a few wave impacts on the visor caused the visor attachments to fail completely. The visor started cutting openings in the weather deck plating and associated structures. Soon the back wall of the visor housing came into contact with the ramp, hitting its upper edge and thus breaking its locks. The ramps fell forwards and remained resting inside the visor. In a few minutes the visor started falling forwards. - The ramp then followed the visor in a forward, trumbling motion. [...] The visor subsequently tilted over the stem, left the ramp fully open allowing large amounts of water to enter the car deck, and as it fell collided with the bulbous bow of the vessel."; Kansainvälisen tutkintakomission loppuraportti, s. 175, kohta 13.2.5. - "The large amounts of water flooding onto the car deck caused the vessel to heel over and after e few rolling movements a significant list developed to starboard. This happened within the first minutes after the visor had separated from the ship. [...] - Just before the moment when the list developed many crew members and passengers noticed a change in the vessels motion. This coincides with the time when the visor separated from the vessel [...]."; Kansainvälisen tutkintakomission loppuraportti, s. 175, kohta 13.2.6)

Sillasten lausunto puhuu sen puolesta, että (auto)ramppi oli yhä paikoillaan aluksen kallistuman jälkeenkin. Kallistuma ei siis johtunut siitä, että autokannelle pääsi paljon vettä visiirin irrottua ja pudottua sekä temmattua mukaansa (auto)rampin. Ainoa luonnollinen selitys laivan kallistumalle on, että aluksen runkoon autokannen ja vesirajan alapuolella oli syntynyt suuri reikä.

Sillasten lausunnoissa on myös muuta mielenkiintoista. "När jag var i kontrollrummet kom dit en förfrågan, uppenbarligen från kommandobryggan, om det ännu var möjligt att göra något för att räta upp slagsidan. Jag har den uppfattningen att treu då hade meddelat bryggan att det trängde in vatten i fartyget. Länspumparna var på för att få ut vattnet." (Kun olin valvontahuoneessa, sinne tuli tiedustelu, ilmeisesti komentosillalta, oliko vielä mahdollista tehdä jotakin kallistuman oikaisemiseksi. Tyhjennyspumput olivat päällä veden poistamiseksi.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 71)

Haveriraportissa puhutaan vedestä autokannella. Mutta Sillaste ei niin puhunut. Eikä hän voinut niin tehdäkään ottaen huomioon, että autokannella ei edes ollut tyhjennyspumppuja (länspumpar). Laivan neljä tyhjennyspumppua sijaitsivat ja työskentelivät autokansien (kannet 2-3) alapuolella olevissa vesitiiviissä tiloissa. Ja nuo tyhjennyspumput olivat toiminnassa jo siinä vaiheessa, kun alus sai kallistuman, jolloin Sillasten mukaan autokannella ei ollut suurta määrää vettä. Toisin sanoen, joku oli käynnistänyt autokansien alapuolella sijaitsevat tyhjennyspumput veden poistamiseksi autokansien alapuolisista tiloista.

Margus TREU (MT) (Estonian kolmas koneenkäyttäjä; tredje maskinist)

"Jag kände 3-4 smällar (...). (...) Vi försökte pumpa ut vattnet som kom in i fartyget." (Minä tunsin 3-4 paukahdusta [...]. [...] Me yritimme pumpata pois vettä, joka tuli sisään alukseen.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 88-89) - Muistettaneen, että tyhjennyspumput sijaitsivat autokansien alapuolella. Toisin sanoen, autokansien alapuolisiin tiloihin oli tunkeutunut merivettä. - "Vid cirka klockan 01:00 kände jag två dubbla, hårda slag (...)." (Noin kello 01:00 tunsin kaksi kovaa tuplaiskua.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 89) - "Jag har aldrig tidigare erfarit ett så kraftigt slag mot ett fartyg." (En ole koskaan aikaisemmin kokenut niin voimakasta iskua laivaa kohtaan.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 91)

Silver LINDE (SL) (Estonian vahtimatruusi)

Dagens Nyheterin (DN) etusivulla julkaistiin 2.10.1994 otsikko "Vatten inne i hytterna" (Vesi sisällä hyteissä). Linde oli joitakin päiviä aiakisemmin kertonut tietonsa kansainväliselle tutkintakomissiolle (JAIC) Turussa ja tietoja alkoi tihkua julkisuuteen. DN:n lähteenä oli merikapteeni Sten Andersson, joka toimi komissiossa Ruotsin merenkulkulaitoksen huomioitsijana. Linde oli juuri palannut vahtikierrokseltaan vähän ennen kello yhtä (Viron ja Suomen aikaa), kun perämies otti vastaan puhelun.

"Någon (...) larmade om att något höll på att hända längre ned i fartyget" (Joku [...] hälytti siitä, että jotakin oli tapahtumassa aluksen alaosassa.), Andersson kertoi. Linde lähetettiin alas. Alemmilla kansilla hän kohtasi matkustajia, jotka ryntäsivät ylöspäin. Hän kuuli ihmisten huutavan, että vettä oli tullut sisään autokannen alapuolella oleviin hytteihin (vatten hade kommit in genom inredningen i hytterna under bildäck). Tuli niin ahdasta, että Linde kääntyi ja ryntäsi informaatiopisteeseen kannelle 5 soittaakseen komentosillalle. "Men när han stod där krängde Estonia kraftigt och fick slagsida. Linde och flickan vid informationsdisken föll omkull och lösa saker flög i luften." (Mutta kun hän seisoi siinä, Estonia painui kyljelleen ja sai kallistuman. Linde ja informaatiotiskin tyttö kaatuivat kumoon ja irtonaiset esineet lensivät ilmassa.) - Linde suomalaisen poliisin kuulustelussa Turussa 29.9.1994 kello 10:20: "På den rond som börjar halv ett var stormen hårdare än tidigare (...). (...) hördes *ett synnerligen hårt ljud* från fören, *ett ljud som var helt avvikande*."

(Sillä kierroksella, joka alkaa puoli yksi, myrsky oli kovempi kuin aikaisemmin [...]. [...] kuului keulasta erityisen kova ääni, ääni, joka oli täysin poikkeava.) - "Ljudet kunde beskrivas så att det var *som om två tunga metallstycken med stor kraft stötte mot varandra*, *ljudet varade omkring en halv sekund*." (Ääntä voi kuvata niin että se oli ikään kuin kaksi raskasta metallikappaletta törmäisivät toisiinsa suurella voimalla, ääni kesti noin puoli sekuntia.) - "*Jag fortsatte min rond och gick upp till navigationshytten ca kl 00:58.* (...) Precis när jag var på väg upp fick styrmannen *ett samtal nerifrån, där det sades att det hörs konstiga stötar nerifrån*. Styrmannen kommenderade mig ner till bildäck för att kontrollera bogluckorna och kasta en blick på allmänläget. När jag var på väg ner bad människor redan om hjälp på sjunde däck, eftersom fartyget krängde så mycket att folk inte längre klarade av att gå." (Jatkoin kierrostani ja menin ylös navigointihyttiin noin kello 00:58. [...]
Juuri kun olin matkalla ylös, perämies sai alhaalta puhelun, jossa sanottiin, että alhaalta kuului omituisia iskuja. Perämies komensi minut alas autokannelle tarkistamaan keulalukkoja ja katsomaan yleistilannetta. Kun olin matkalla alas, ihmiset pyysivät jo apua seitsemännellä kannella, koska laiva kallistui niin paljon, etteivät ihmiset kyenneet enää kävelemään.) - "(...) *jag sprang till infon på femte däck* och bad dem låsa upp bildäcket (...). *När jag var i Infon krängde fartyget över åt styrbord så mycket att alla saker föll.* Jag fortsatte ännu till fjärde däck, där trapporna var fullsatta med människor och jag anade att nu var det allvar. *Jag sprang till sjunde däck och försökte (komma ut) till väderdäck, men föll och meddelade per radiotelefon vakthavande styrman att människor skriker i panik att första däck är under vatten.* Styrmannen kommenderade mig att ännu gå och kontrollera läget fastän spelet redan var förlorat. (...)" ([...] juoksin viidennellä kannella siajitsevaan infoon ja pyysin heitä lukitsemaan autokannen [...].

Kun olin Infossa, laiva kallistui styyrpuurin puolelle niin paljon, että kaikki esineet putosivat. Jatkoin vielä neljännelle kannelle, jossa portaat olivat täynnä ihmisiä ja aavistin, että tilanne oli vakava. Juoksin seitsemännelle kannelle ja yritin [päästä] sääkannelle mutta kaaduin ja ilmoitin radiopuhelimitse vahdissa olevalle perämiehelle, että ihmiset huutavat paniikissa, että ensimmäinen kansi [= kansi 1, joka sijaitsi autokannen alapuolella] on veden alla. Perämies komensi minut tarkistamaan tilanteen, vaikka peli oli jo menetetty.) - Linde päätti lausumansa seuraavasti: "*Om det vid undersökningarna framkommer att fartyget gick till botten på grund av någons kriminella verksamhet yrkar jag på straff för gärningsmannen och ersättning för de skador på egendom som jag presenterar senare.*" (Jos tutkimuksissa ilmenee, että laiva meni pohjaan jonkun rikollisen toiminnan vuoksi, vaadin tekijälle rangaistusta ja korvausta niistä omaisuusvahingoista, jotka myöhemmin esitän.) - Linden lausumasta 17.10.1994: "*När jag var på bildäck hörde jag* *en kraftig smäll - metall mot metall*. *Jag rapporterade detta till bryggen och fortsatte när jag inte upptäckte något misstänkt.*" (Kun olin autokannella, kuulin voimakkaan paukahduksen - metalli iski metallia vasten. Raportoin tämän komentosillalle ja jatkoin kulkuani, kun en löytänyt mitään epäilyttävää.) [Linde ei siis löytänyt autokannelta mitään epäilyttävää.] - Linden lausumasta 25.1.1996: "När jag var i fören på fartygets bildäck kom det *en smäll, jag kan inte karaktärisera den, då den inte var typisk för sammanstötningen av fartygets för och en våg*." (Kun olin keulassa laivan autokannella, kuului paukahdus, en osaa luonnehtia sitä, koska se ei ollut tyypillinen aluksen keulan ja aallon yhteentörmäys.) - Lokakuun 6 päivänä 1994 Lindeä haastatteli Tallinnassa Mert Kubu, kokenut viroa puhuva journalisti. Reportaasi julkaistiin Dagens Nyheterissä 7.10.1994: "*Vaktmatros Linde lämnar bildäcket, efter att ha kollat varningslamporna och förporten, kl 23:45 (svensk tid). När han återvänder till kommandobryggan finns där andrestyrman Kannussaar och tredje styrman Andres Tammes.*" (Vahtimatruusi Linde lähtee autokannelta kello 23:45 [Ruotsin aikaa eli 00:45 Viron ja Suomen aikaa] tarkastettuaan varoituslamput ja keulaportin. Kun hän palaa komentosillalle, siellä ovat toinen perämies Kannussaar ja kolmas perämies Andres Tammes.)


"*Strax därpå kommer larm till bryggan: 'Vatten rinner in på däck 1.' Däck 1 ligger under bildäck.

*Det är där de billigaste hytterna finns. Silver Linde får order att omedelbart ta sig ner för att underrsöka vad som står på." (Heti sen jälkeen tulee komentosillalle hälytys: 'Vesi juoksee sisään kannelle 1.' Kansi 1 sijaitsee autokannen alapuolella. Siellä [= kannella 1] sijaitsevat halvimmat hytit. Silver Linde saa määräyksen lähteä heti alas tutkimaan tilannetta.) (Knut Carlqvist: Tysta leken, s. 98-110)